Taas kotona
Hohhoo! Olipa reissu, ei voi muuta sanoa! Nyt kotiin palanneena voin sanoa, että ikävä Barcelonaan on todella suuri. Hassua nyt ajatella, mutta elämä oli siellä todella erilaista nykyiseen "suomalaiseen" elämääni verrattuna.
Kesti pari viikkoa, että rupesin taas tottumaan siihen, että minulla ei ole metroasemaa 3min kävelymatkan päässä ja että lähin kauppa oikeasti löytyy yli 3km päästä. Todella hassua, että elämä Suomessa ja Espanjassa on täysin toistensa vastakohta. Tietenkin oli niiin ihana tulla kotiin, oli ihana vihdoin nukkua omassa sängyssä, omassa huoneessani ja olla taas kotona missä on lattialämmitys, eikä tarvitse kävellä kengillä ympäri asuntoa. Tämä voi kuulostaa todella oudolta suomalaisten korviin, mutta kylmä asunto on todella yleistä Espanjassa. Aika usein jouduin ihan kotosalla olemaan peiton alla, kun oli niin kylmä.
Myös on ikävä Espanjalaista "laid-back" asennetta ja ulkonakäymistä, vaikka se kävi pidemmänpäälle aika kalliiksi. Minusta oli niin ihanaa, että pystyin menemään arkipäivänä ystäväni kanssa lasillisella ja syömässä pari tapasta. Siitä tulee jotenkin niin "aikuinen" tunne. Uskon, että se Suomessakin onnistuisi, mutta tulisi paljon kalliimaksi. Senkin olen nyt huomannut täällä.. Ei enää ole mahdollisuutta tilata kahden euron olutta.
Työntekokin oli todella erilaista, kuten olen jo aikasemmissa kirjoituksissa maininnut. Tuntui että ei ollut ikinä kiirettä, paitsi sitten kun asiakas soitti vihaisena kysyäkseen missä hänen materiaali on. Sitten tehtiin töitä ilta kymmeneen asti, koska piti palauttaa saman päivän aikana. Se oli minusta aika hassua, varsinkin kun Suomessa on tottunut tekemään asiat ainakin 3 viikkoa ennen deadlinea. Opin kylläkin siellä olemaan vähemmän "tarkka" ajan kanssa. Ensimmäisen kuukauden saavuin töihin vähintään 15min ennen työajan alkua, mutta myöhemmin minua (eikä pomoa tai työkavereita) haitannut jos saavuin pari minuuttia myöhässä. Olihan se hassua, että olin todella aikasin töissä, kun työkaverit saattoivat saapua 45 minuuttia myöhässä. Pari kertaa jouduin jopa odottamaan ulkona, kun kukaan ei ollut vielä saapunut töihin.
Huomasin myös, että suomalaiset ja katalaanit ovat persoonallisuudeltaan hyvin samankaltaisia. He eivät hirveästi rupattele turhanpäiviäisiä asioita. Heidän pitää lämmetä sinulle hieman, että pääset ns. mukaan porukkaan. Se tuntui aluksi aika pahalta ja siksi ensimmäinen viikko oli mielestäni aivan kamala. Myös tottuminen uuteen ilmapiiriin oli minulle haasteellista ja se vaikutti työhöni aika paljon.
Kuitenkin voin sanoa, että reissu oli niin kaiken arvoista. Opin todella paljon itsestäni ja muutenkin Espanjan/Katalaanin kulttuurista. En kadu hetkeäkään että lähdin Barcelonaan työssäoppimaan, sen sijaan hieman kaduttaa, että jouduin palaamaan Suomen räntäkeleihin. Kuitenkin tämä reissu avasi minulle niin paljon uusia mahdollisuuksia, että on hyvin mahdollista, että lähden takaisin Barcelonan lämpöön töihin hyvin nopeasti. Suosittelen tätä aivan kaikille!
Kesti pari viikkoa, että rupesin taas tottumaan siihen, että minulla ei ole metroasemaa 3min kävelymatkan päässä ja että lähin kauppa oikeasti löytyy yli 3km päästä. Todella hassua, että elämä Suomessa ja Espanjassa on täysin toistensa vastakohta. Tietenkin oli niiin ihana tulla kotiin, oli ihana vihdoin nukkua omassa sängyssä, omassa huoneessani ja olla taas kotona missä on lattialämmitys, eikä tarvitse kävellä kengillä ympäri asuntoa. Tämä voi kuulostaa todella oudolta suomalaisten korviin, mutta kylmä asunto on todella yleistä Espanjassa. Aika usein jouduin ihan kotosalla olemaan peiton alla, kun oli niin kylmä.
Myös on ikävä Espanjalaista "laid-back" asennetta ja ulkonakäymistä, vaikka se kävi pidemmänpäälle aika kalliiksi. Minusta oli niin ihanaa, että pystyin menemään arkipäivänä ystäväni kanssa lasillisella ja syömässä pari tapasta. Siitä tulee jotenkin niin "aikuinen" tunne. Uskon, että se Suomessakin onnistuisi, mutta tulisi paljon kalliimaksi. Senkin olen nyt huomannut täällä.. Ei enää ole mahdollisuutta tilata kahden euron olutta.
Työntekokin oli todella erilaista, kuten olen jo aikasemmissa kirjoituksissa maininnut. Tuntui että ei ollut ikinä kiirettä, paitsi sitten kun asiakas soitti vihaisena kysyäkseen missä hänen materiaali on. Sitten tehtiin töitä ilta kymmeneen asti, koska piti palauttaa saman päivän aikana. Se oli minusta aika hassua, varsinkin kun Suomessa on tottunut tekemään asiat ainakin 3 viikkoa ennen deadlinea. Opin kylläkin siellä olemaan vähemmän "tarkka" ajan kanssa. Ensimmäisen kuukauden saavuin töihin vähintään 15min ennen työajan alkua, mutta myöhemmin minua (eikä pomoa tai työkavereita) haitannut jos saavuin pari minuuttia myöhässä. Olihan se hassua, että olin todella aikasin töissä, kun työkaverit saattoivat saapua 45 minuuttia myöhässä. Pari kertaa jouduin jopa odottamaan ulkona, kun kukaan ei ollut vielä saapunut töihin.
Huomasin myös, että suomalaiset ja katalaanit ovat persoonallisuudeltaan hyvin samankaltaisia. He eivät hirveästi rupattele turhanpäiviäisiä asioita. Heidän pitää lämmetä sinulle hieman, että pääset ns. mukaan porukkaan. Se tuntui aluksi aika pahalta ja siksi ensimmäinen viikko oli mielestäni aivan kamala. Myös tottuminen uuteen ilmapiiriin oli minulle haasteellista ja se vaikutti työhöni aika paljon.
Kuitenkin voin sanoa, että reissu oli niin kaiken arvoista. Opin todella paljon itsestäni ja muutenkin Espanjan/Katalaanin kulttuurista. En kadu hetkeäkään että lähdin Barcelonaan työssäoppimaan, sen sijaan hieman kaduttaa, että jouduin palaamaan Suomen räntäkeleihin. Kuitenkin tämä reissu avasi minulle niin paljon uusia mahdollisuuksia, että on hyvin mahdollista, että lähden takaisin Barcelonan lämpöön töihin hyvin nopeasti. Suosittelen tätä aivan kaikille!
Kommentit
Lähetä kommentti